Verotuksessa hyväksyttyjen korkovähennysten kokonaismäärä on laskenut

Vuonna 1993 siirryttiin korkovähennyksissä uuteen verotuskäytäntöön. Aikaisemmin korot vähennettiin ansiotuloista ja nyt ne siis vähennetään ensisijaisesti pääomatuloista (osingot, vuokratulot, luovutusvoitot jne.) ja toissijaisesti ansiotuloista alijäämähyvityksenä. Nykyisin alijäämästä hyväksytään 29 prosenttia (ensiasunto 30 %). Vähennyksen määrä on kuitenkin rajoitettu tiettyyn maksimimäärään. Esimerkiksi henkilö, jolla on pääomatuloja 5 000 euroa ja asuntolainan korkoja 7 000 euroa, saa vähennettyä koroistaan 5 580 euroa. Henkilö, jolla on asuntolainan korkoja 7 000, mutta vain ansiotuloja, saa vastaavasti korkovähennystä 1 400 euroa.

Vuoden 2002 verotuksessa euromäärät ovat seuraavat:
henkilömax alijäämähyvitys
1 henkilö 1 400 eur
puolisot 2 800 eur
puolisot, 1 lapsi 3 150 eur
puolisot, useampi lapsi 3 500 eur
yksinhuoltaja/1 lapsi 1 750 eur
yksinhuoltaja/ useampi lapsi 2 100 eur

Valtion kannalta uusi korkovähennysten(vuodesta 1993) verokäytäntö on toiminut mukavasti, sillä verotuksessa hyväksyttyjen korkovähennysten määrät ovat alentuneet. Toisaalta siihen vaikuttaa ylimääräisen korkovähennyksen loppuminen ja alentunut korkotaso, mutta suurin syy kehitykseen on itse korkovähennysten nykyisessä verokäytännössä. Myös hyväksyttävien korkojen osalta on tapahtunut muutos niin, että esimerkiksi kulutusluottojen korot eivät ole vähennyskelpoisia. Grafiikan laadinnassa on käytetty pohjatietona Verohallinnon tilastoja. Tarkastelujakson lopulla korkovähennysten yhteismäärä alkaa taas kasvaa johtuen etupäässä suuresta asuntolainojen kysynnän ja pääomatulojen kasvusta.


Viimeksi päivitetty 12.12.2002
Päivittäjä SRT Oy